Palvelu on kehitetty Ghita Ramdhiansingin https://ghita.io/ ja lukuisten muiden henkilöiden tekemien tutkimusten perusteella vuorovaikutuksen ja yhteistyön kehittämisen apuvälineeksi. Palvelu on käytössä 16 maassa ja raportteja on tehty noin 15.000 kappaletta.
Menetelmä perustuu useiden teorioiden integrointiin. Menetelmä yhdistää kasvojen mikroilmeet käyttäytymiseen sekä persoonallisuustyypit ja odotetun käyttäytymisen. Mikroilmeet ovat kasvojen pieniä, tahattomia, nopeita liikkeitä ja ilmeitä, jotka kestävät vain 1⁄25 – 1⁄15 sekuntia. Ne voivat olla vaikeasti havaittavissa, mutta ne paljastavat usein ihmisen todelliset tunteet, vaikka testattava yrittäisi peittää ne. Mikroilmeet ovat tärkeitä sanattoman viestinnän ymmärtämisessä. Nykyisten kehittyneiden videokameratekniikoiden ja koodausjärjestelmien ansiosta kasvojen mikroilmeet saadaan eriteltyä riittävälle tarkkuustasolle.
Taustateorioista lyhyesti
Charles Darwin: The expression of emotion in man and animal.
Kasvojen tai vartalon ilmeikkäät liikkeet palvelevat ensin äidin ja lapsen välistä viestintää. Nämä liikkeet antavat puhutulle sanalle elävyyttä ja energiaa. Ne paljastavat toisen ajatukset ja aikomukset paremmin kuin sanat, jotka eivät loppujen lopuksi vastaa totuutta.
Walter Bradford Cannon: Taistele, pakene, jähmety -reaktio.
Teoria kuvaa fysiologista reaktiota, joka syntyy vastauksena uhkaavaan tilanteeseen. Reaktion aikana ärsykkeen aiheuttaman tunteen voimakkuus määrittää myös käyttäytymisreaktion luonteen ja voimakkuuden.
Silvan Tomkins: Affekti- ja käsikirjoitusteoria.
Teoria korostaa tunneilmaisun ja tunteiden merkitystä ihmisen käyttäytymisessä. Affektit ovat perustunteita, ja käsikirjoitukset ovat tapoja, joilla ihmiset organisoivat tunteitaan ja reaktioitaan eri tilanteissa. Ihmisen käyttäytyminen perustuu näiden affektien ja käsikirjoitusten vuorovaikutukseen, ja ne vaikuttavat siihen, miten yksilö reagoi eri tilanteissa.
Nico Frijda: Impulssi- ja reaktioteoria.
Impulssiteoria väittää, että tunteet syntyvät automaattisesti ärsykkeiden seurauksena. Reaktioteorian mukaan tunteet liittyvät yksilön tulkintoihin tilanteista ja niiden merkityksestä. Tunteet ovat seurausta näistä tulkinnallisista prosesseista.
Paul Ekman: FACS.
Se on tarkka ja järjestelmällinen menetelmä, joka auttaa analysoimaan kasvojen lihasten liikkeitä, erityisesti niitä liikkeitä, jotka liittyvät tunneilmaisuihin. FACSia käytetään tunneilmaisujen ja tunteiden tutkimuksessa, erityisesti sanattoman viestinnän ymmärtämisessä.
Shreve et al: Towards macro- and micro-expression spotting in video using strain patterns.
Tutkimus keskittyy makro- ja mikroilmeiden tunnistamiseen videoilta rasitusmalleja hyödyntäen.
Wu et al: The Machine Knows What You Are Hiding – An Automatic Micro -expression Recognition System.
Artikkeli käsittelee automaattista mikroilmeiden tunnistusjärjestelmää, joka pystyy paljastamaan ihmisten piilotettuja tunteita.
Albert Ellis: RET/REBT -terapia.
Kognitiivisen terapian muoto, joka keskittyy tunne- ja käyttäytymismallien muuttamiseen haastamalla ja korjaamalla irrationaalisia uskomuksia ja ajatusmalleja.
Stephen Karpman: Draamakolmio.
Draamakolmio – uhri, pelastaja, vainoaja – on psykologinen malli ihmisten välisestä
vuorovaikutuksesta. Kolmio kuvaa eräänlaista tuhoisaa vuorovaikutusta, jota voi esiintyä konfliktissa olevien ihmisten välillä.
Timothy Leary: Ruusuteoria.
Yksi monista persoonallisuusteorioista, jota voidaan käyttää ihmisen ominaisuuksien ja käyttäytymisen analysoimiseen sekä kuvaamiseen.
Daniel Goleman: Kuusi johtamistyyliä.
Golemanin mukaan on olemassa kuusi johtamistyyliä, mutta ne heijastavat myös vuorovaikutustyylejä yleensä.
Tieteellinen validointi perustuu tutkimuksiin, jotka Caleidoscope teki vuonna 2009,
Clearwater Skyfields Bv vuosina 2011-2013 ja Clearwater Ltd vuonna 2017. Tutkimukset tarjoavat vahvaa empiiristä näyttöä siitä, että teorioiden yhdistelmällä voidaan tuottaa käyttökelpoista tietoa aiheesta.
Luotettavuus
Luotettavuutta voidaan arvioida testin tulosten pysyvyydellä ajan mittaan, eli missä määrin ryhmä ihmisiä saa samanlaiset tulokset, kun testi tehdään kahtena eri ajankohtana. Persoonallisuustestien tulosten odotetaan pysyvän suhteellisen vakaina pidempien ajanjaksojen ajan, sillä persoonallisuuspiirteet ovat suhteellisen pysyviä ominaisuuksia, jotka kuvaavat sitä, miten henkilö ajattelee, tuntee ja toimii eri tilanteissa.
Clearwaterin vuonna 2011 tekemän tutkimuksen perusteella saatujen tulosten toistettavuus on 92,2 prosenttia ja koehenkilöt ovat pystyneet tunnistamaan itsensä omasta raportistaan, mutta eivät toisille henkilöille tarkoitetuista raporteista.
Testin luotettavuus asettaa ylärajan sen pätevyydelle eli mitä alhaisempi reliabiliteetti, sitä alhaisempi validiteetti. Tästä syystä reliabiliteetti selvitetään yleensä aina ennen validiteettia.
Validiteetti
Testin sanotaan olevan pätevä, jos se mittaa sitä, mitä sen väitetään mittaavan. Yksi yleinen tapa arvioida testin validiteettia on osoittaa, että testi korreloi muiden sellaisten testien kanssa, jotka mittaavat toisiinsa liittyviä konstruktioita.
Tässä yhteydessä on tärkeää ymmärtää tämän testin ja kyselylomakepohjaisten testien oleellinen ero. Kyselylomakepohjaiset testit perustuvat pääasiassa suljettuihin kysymyksiin, joissa valitaan kaksijakoisista vaihtoehdoista tai vaihtoehdot laitetaan paremmuusjärjestykseen ennalta määritellyn menetelmän mukaisesti. Tämä testi puolestaan perustuu avoimiin kysymyksiin, käyttäytymismalleihin ja havainnointiin. Tämän takia näiden eri menetelmien välisiä korrelaatiotutkimuksia on mukautettava.
Validointitietoihin sisältyy 3 tutkimusta ja 2 ulkoista korrelaatiotutkimusta. Tutkimukset tekivät Caleidoscope, Clearwater Skyfields BV ja Clearwater Ltd vuosina 2009 – 2017.
Caleidoscopen vuonna 2011 tekemän tutkimuksen perusteella havaintojen korrelaatio persoonallisuuden pääryhmiin osoitti 94 prosentin korrelaatioasteen.
Big 5 -menetelmän korrelaatiotesti tehtiin vuosina 2012 ja 2016. Molempien testien tulokset olivat samankaltaisia ja pienen marginaalin sisällä. Tiedot viittaavat siihen, että tätä vertailua varten luodut neljä asteikkoa ovat samankaltaisia viiden suuren persoonallisuuspiirteen sisällä, mutta ekstraversio -ulottuvuutta ei voitu verrata lainkaan.